Syksyn avokanoottiretkissä on oma viehätyksensä. Kelit ovat viileät ja päivät lyhyet, mutta kun ottaa tarpeeksi vaatetta, lämpimän makuupussin ja rajoittaa melontamatkan pituutta, niin porukassa tehty retki on leppoisa.
Tällä kertaa osallistuin Helsingin Melojien 7 hengen retkeen Inkoon Bruksträsketille, josta löytyi jännä kohde: 6 hehtaarin kelluva suosaari, jonka nimi on Snällböleflyet. Kuvassa porukka on jumissa suosaaren pinnassa, koska tuuli on sulkenut saaren luoteisreunan väylän [karttalinkki].
Retken tunnelmiin…
Lauantai 8.10.2016
Tapasimme sovittuun aikaan Bruksträsketin eteläpuolella, jonne mahtuu parkkiin useita autoja [karttalinkki]. Verryttelyä ennen lähtöä (kuva Tiina Kujansuu).
2-jalkainen mies ja 1-jalkainen mies (kuva Tiina Kujansuu).
Ohitimme Fagervikin kartanon [karttalinkki].
Kävimme lounastamassa viereisellä Bjuseträsk-järvellä, jonka jälkeen palasimme Bruksträsketille. Tuli vastaan kiperä paikka. Pääseekö tästä läpi?
Pääsee, kunhan ensin tönii pienen suosaaren kappaleen syrjään (kuva Tiina Kujansuu) [karttalinkki].
Näin olimme saapuneet Snällböleflyet-suosaarelle.
Snällböleflyet leijuu veden päällä ja liikkuu tuulten mukana. Todisteeksi liikkumisesta alla satelliittikuvia eri ajoilta, joissa edelliseen kuvaan merkattu kohta 1 on välillä avoin, välillä ummessa (Google Earthin vanhempi kuva / kansalaisen karttapaikan ilmakuva / Fonectan ilmakuva).
Kohta 1 oli siis tämä kapeikko:
Niinpä kun tönin 2-metrisen suosaaren kappaleen tieltäni, sen vieressä (kuvan ylälaidassa) on tuo 6 hehtaarin Snällböleflyet. Snällböleflyet oli retkemme aikana rannastaan kiinni viidessä paikassa (numerot 1-2-3-4-5 aiemmassa satelliittikuvassa).
Kohta 2 oli metrin mittainen kapeikko, josta kanootti nostettiin yli.
Pallolliselle tuo on hankalampi (kuvat Tiina).
Suosaaressa on paljon karpaloita (kuva Tiina).
Kohta 3 vaati kanootin vetoa 20 metriä. Tämäkin kohta on joskus ollut avoin (aiempi Fonectan ilmakuva).
Sitten eteenpäin 300 metriä.
Kohta 4 on metsäinen. Mistä mennään?
Tämä oli toinen paikka, jossa oli pakko nousta kanootista ja vetää venettä 20 metriä, vaikkakin Google Earthin satelliittikuvassa tästä vasemmalle pitäisi olla 10 metrin levyinen väylä.
Kohta 5 on täynnä heinää, johon jää kiinni.
Esko meni jo ja jättää uran.
Kun ura on tehty, Jouni ja Tiina punnertavat väkisin läpi. Onhan alla ainakin 7 cm vettä.
Seuraavat punnertajat Hemppa ja Auli – ja viimeisenä kevyt yksikkö Inkeri kahden melan tasatyönnöllä.
Läpi ollaan ja jatketaan järven kiertämistä.
Meloin tapojeni mukaan säntillisesti järven reunoja myöten, jotta GPS-paikantimelle jäi nätti jälki.
Bruksträsketin rantojen kiertäjälle kertyy helposti kilometrien lisämutkia, niin sokkeloinen se on. Pohjoisessa nurkassa kävivät minun lisäksi Hemppa ja Auli.
Leiripaikkoja Bruksträsketillä on niukasti, koska maasto on niin epätasaista. Järven pohjoisosasta löytyi kuitenkin kelpo paikka, johon mahtui hyvin 6 telttaa [karttalinkki].
Leppoisalla retkellä jokaisella on aikaa tehdä omia juttuja. Jounin saamasta kolmesta hauesta sai lisuketta ateriaan (kuvat Henri Modig).
Illan laulujoutsen.
Sunnuntai 9.10.2016
Matkalla takaisin autoille. Tiina ja pallo.
Esko ja pallo.
Auli – pallo – Hemppa.
Tässä kanootissa ei ole pallon menevää aukkoa. Köysikiinnitys!
Inkeri – pallo – Jouni. Hei taas Fagervikin kartano!
Ihminen on luotu rakastamaan pyöreän kaarevia muotoja ja kirkkaita värejä sekä eritoten värikkäitä palloja. Sen sain jälleen todeta, kun sosiaalisessa mediassa moni tiedusteli miksi teillä oli pallo mukana? Miksi?
Näin palloni on saanut nimen. Se on Miksi-pallo.
Tagged: Bruksträsket, Fagervikin kartano, Melonta, Snällböleflyet, Suosaari
